Kun kuulemme sanan psyykkinen valmentaja, monelle tulee ensimmäisenä mieleen huippu-urheilija valmistautumassa tärkeään kilpailuun. Psyykkinen valmentaja auttaa urheilijaa keskittymään olennaiseen, hallitsemaan paineita, vahvistamaan itseluottamusta ja suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun sillä on eniten merkitystä.
Mutta entä työelämä?
Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Päivät täyttyvät päätöksistä, jatkuvista muutoksista, keskeytyksistä, aikataulupaineista, vastuusta ja odotuksista. Moni kohtaa työssään tilanteita, jotka vaativat aivan samanlaisia psyykkisiä taitoja kuin urheilukentillä.
Siksi psyykkinen valmennus ei kuulu vain urheilijoille.
Se kuuluu kaikille, jotka haluavat vahvistaa kykyään toimia paineen alla, keskittyä olennaiseen, johtaa omaa toimintaansa ja voida paremmin työssään.
Työelämässäkin pelataan otteluita
Urheilija ei saavu kilpailuun valmistautumatta.
Hän harjoittelee fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös mieltään. Hän valmistautuu etukäteen tilanteisiin, jotka voivat horjuttaa keskittymistä tai itseluottamusta. Hän harjoittelee toimimaan paineen keskellä.
Työelämässä sen sijaan oletetaan usein, että nämä taidot ovat automaattisesti hallussa.
Silti työpäivä voi sisältää tärkeän asiakastapaamisen, esiintymisen, haastavan neuvottelun, rekrytointipäätöksen, organisaatiomuutoksen tai vaikean keskustelun. Monelle nämä ovat oman työelämän "otteluita", joihin liittyy epävarmuutta, jännitystä, paineita ja odotuksia.
Miksi siis menisimme niihin valmistautumatta henkisesti?
Psyykkinen valmennus ei poista paineita – se auttaa toimimaan niiden kanssa
Työelämästä ei voi poistaa kiirettä, keskeneräisyyttä, epävarmuutta tai vaativia tilanteita.
Psyykkisen valmennuksen tavoitteena ei ole rakentaa maailmaa, jossa stressiä ei olisi lainkaan.
Sen sijaan harjoitellaan taitoja, joiden avulla pystymme toimimaan tarkoituksenmukaisesti myös silloin, kun mukana on stressiä, epävarmuutta, jännitystä tai vaikeita tunteita.
Keskeinen osa tätä on psykologinen joustavuus.
Se tarkoittaa kykyä tunnistaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan ilman, että ne alkavat täysin ohjata toimintaa.
Ajatukset voivat kertoa, ettei tästä tule mitään.
Jännitys voi nostaa sykettä ennen tärkeää esitystä.
Epävarmuus voi herättää halun lykätä tehtävää myöhemmäksi.
Psykologisesti joustava ihminen ei välttämättä koe näitä vähemmän kuin muut. Hän pystyy kuitenkin toimimaan arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti niidenkin läsnä ollessa.
Keskittyminen on työelämän supertaito
Moni ajattelee keskittymisen olevan tahdonvoimakysymys.
Todellisuudessa huomion suuntaaminen on taito, jota voidaan harjoitella.
Työpäivän aikana huomiosta kilpailevat sähköpostit, viestit, keskeytykset, muiden odotukset sekä omat ajatukset ja huolet.
Psyykkisessä valmennuksessa opetellaan tunnistamaan sekä ulkoisia että sisäisiä häiriötekijöitä.
Miten palautan huomioni siihen, mitä olen juuri nyt tekemässä?
Miten säädän omaa vireystilaani, jos olen liian kuormittunut tai toisaalta liian passiivinen?
Miten rakennan itselleni optimaalisen mielentilan tärkeää työtehtävää varten?
Usein kyse ei ole siitä, että keskittyisimme enemmän, vaan siitä, että opimme keskittymään oikeisiin asioihin.
Tavoitteet tarvitsevat suunnan lisäksi merkitystä
Työelämässä tavoitteita asetetaan jatkuvasti.
Myyntitavoitteita, projektitavoitteita, kehitystavoitteita ja uratavoitteita.
Mutta tavoite ei motivoi pelkästään siksi, että se on kirjoitettu paperille.
Psyykkisessä valmennuksessa tarkastellaan myös sitä, miksi tavoite on tärkeä.
Miten se liittyy omiin arvoihin?
Mitä kohti olen aidosti menossa?
Millaisia välitavoitteita tarvitsen matkan varrelle?
Mitä esteitä voi tulla vastaan ja miten niihin varaudun?
Kun tavoitteella on henkilökohtainen merkitys, myös sitoutuminen ja motivaatio vahvistuvat.
Itsetuntemus luo perustan kehittymiselle
Yksi psyykkisen valmennuksen tärkeimmistä tehtävistä on lisätä itsetuntemusta.
Mitä paremmin tunnistat omat vahvuutesi, toimintatapasi, arvosi ja kehityskohteesi, sitä tietoisempia valintoja pystyt tekemään.
Usein pysähdymme pohtimaan vain sitä, mikä ei toimi.
Yhtä tärkeää olisi tunnistaa myös se, mikä toimii jo nyt.
Missä olet hyvä?
Mikä tuo energiaa?
Millaisissa tilanteissa onnistut parhaimmillasi?
Millainen työ tukee omia vahvuuksiasi ja arvojasi?
Joskus itsetuntemuksen kautta löytyy myös tärkeä näkökulma nykyiseen tilanteeseen.
Vaikka työ olisi ajoittain raskasta, haastavaa tai kuormittavaa, voi olla hyödyllistä pysähtyä muistamaan, miksi aikoinaan halusi juuri tähän työhön.
Mikä siinä puhutteli?
Mistä unelmasta tämä työ sai alkunsa?
Ja jos nykyinen työ ei enää tunnu omalta, millaisia askelia voisi ottaa kohti sellaista työelämää, joka vastaisi paremmin omia tavoitteita ja arvoja?
Psyykkinen valmennus on mielen harjoittelua
Moni huoltaa kehoaan liikunnalla ja harjoittaa ammattitaitoaan kouluttautumalla.
Harvempi harjoittelee systemaattisesti mieltään.
Silti juuri mieli vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme paineisiin, muutoksiin, epäonnistumisiin, tavoitteisiin ja omaan osaamiseemme.
Psyykkinen valmennus työelämässä on käytännössä mielen taitojen harjoittelua.
Se auttaa vahvistamaan keskittymiskykyä, psykologista joustavuutta, itsetuntemusta, tavoitteellisuutta, paineensietokykyä ja palautumista.
Kyse ei ole siitä, että työelämästä tulisi helpompaa.
Kyse on siitä, että meistä tulee taitavampia kohtaamaan sen vaatimukset.
Urheilija harjoittelee mieltään, jotta pystyy suoriutumaan silloin, kun sillä on merkitystä.
Työelämässä meillä on omat kilpailumme, ottelumme ja ratkaisevat hetkemme lähes joka päivä.
Ehkä kysymys ei olekaan siitä, tarvitseeko työelämä psyykkistä valmennusta. Ehkä parempi kysymys on: miksi menisimme niihin tilanteisiin valmistautumatta?
